Jossain vaiheessa
aikamuoto muuttuu, rakkaani,
on jo muuttunut,
huomaamattamme,
ja mikä tapahtuu
on jo tapahtunut
kauan sitten
eikä enää toistu.
Ei ole menneisyyttä
joka palaa,
ei tulevaisuutta
joka kiitää kohti
ja tempaa meidät pyörteeseensä,
on vain tämä hetki
ilman siteitä.
Tiedätkö mikä se on nimeltään?
Eilen sanottiin televisiossa
että se on Alzheimerin tauti.
Kuulen kuinka kurjet huutavat.
Ne lentävät tähän aikaan kohti etelää.
Sen verran muistan.
Kuulen lasten huudot niityltä
avoimesta ikkunasta.
Lapset kasvavat nopeasti.
Myös sen muistan.
Eeva Kilpi